Ensimmäinen

Ja näin loin ensimmäisen blogini. Minä, joka en ikinä kuvitellut sortuvani tähän. En tosin ikinä kuvitellut sortuvani myöskään siihen, mistä kirjoitan. Olen tosielämän Candy. Toinen nainen. Salarakas. 
Eikä mies ole kuka tahansa baarista bongattu säätö, vaan ystäväni poikaystävä, minua viisi vuotta vanhempi mies, kulkekoon hän täällä vaikka nimellä Tommi.

Itse olen siis 17-vuotias lukiolainen, yksin asuva ja itsenäinen nuori neiti. Olen aina ollut "tavallinen nuori", jos niin voi sanoa. Kerrottakoon sen verran, että vanhempani ovat naimisissa ja minulla on pikkuveli. Olen asunut hieman yli vuoden omassa asunnossani noin puolen tunnin matkan päässä vanhemmistani. Ystäviä minulla ei ikinä ole ollut kovin montaa, vain muutama läheinen.
Olen tuntenut ystäväni, kulkekoon hän täällä nimellä Salla, pian kaksi vuotta. Aluksi emme olleet kovinkaan läheisiä, mutta viimeisen vuoden aikana lähennyimme ja liikuimme lähes päivittäin yhdessä. Salla on siis saman ikäinen kuin minä.
Alku vuodesta Salla löysi facebookista täydellisen miehen, meni juttelemaan, pyysi treffeille ja alkoi seurustella. Kaikki tapahtui nopeasti, vain viikossa. Sallan uusi poikaystävä Tommi alkoi liikkua meidän seurassamme ja tutustuin myös häneen.
Tulin heti hyvin toimeen Tommin kanssa. Meillä oli hauskaa kolmestaan, kävimme ajelulla, kahvilla ja vietimme todella paljon aikaa yhdessä. Toki annoin heidän olla myös kahdestaan, mutta mieluusti vietin aikaa heidän kanssaan jos he pyysivät.
Tommi oli ihana. Aikuinen, itsevarma, hauska ja hyvännäköinen. Kielsin kuitenkin itseltäni kaikki nämä ajatukset, olihan Tommi Sallan poikaystävä.
Sitten kaikki muuttui. Olen aina tiennyt, että Salla on mustasukkainen, mutta en ikinä osannut kuvitella mitä on tulossa.
Joka kerta kun katsoin Tommiin päin, nauroin hänen vitsilleen, hymyilin hänelle tai kehuin häntä, Salla suuttui. Aluksi suuttumista ei huomannut kovin helposti, vaan Sallasta tuli vaisu, mutta hän väitti ettei mikään ole pielessä. Kun he olivat seurustelleet kaksi kuukautta, kaikki meni siihen pisteeseen, että Salla ei halunnut minun näkevän Tommia enää koskaan. Sallan mielestä olin Tommille tärkeämpi kuin hän. Salla katkaisi yhteydet minuun ja käski Tommin valita joko minut tai hänet. Olin tyrmistynyt. Salla tiesi hyvin, ettei minulla ole paljon ystäviä, ja silti hän teki sen minulle. Tommi valitsi Sallan, tottakai.
Tähän asti Tommi oli minulle vain ystävä. Toki jotain romanttisiakin tunteita oli, mutten antanut niiden näkyä ulos päin, enkä kertonut niistä kenellekkään. Tiesinhän, että Tommi on Sallan ja ystävän mieheen ei kosketa.
Menetin siis samalla kertaa kaksi ystävää. Tai niin luulin. Samana iltana, kun kuulin, että Tommi valitsi Sallan ja hylkäsi minut, Tommilta tuli viesti "Voinko tulla illalla käymään?" Suostuin, ja töidensä jälkeen Tommi ilmestyi ovelleni. Hän kertoi, ettei halua luopua minusta, muttei myöskään Sallasta. Tällöin aloimme tapailla salaa, silti yhä vain ystävinä. Tai niin ainakin uskottelimme itsellemme. Tajusimme myös, että ainoat hetket jotka voisimme viettää yhdessä on yöllä, joten Tommi yöpyi meillä lähes joka yö, aina kun Salla ei ollut heillä.
Kaikki illat istuin Tommin työpaikalla ja pidin seuraa hänelle ja odotin häntä meille yökylään.
Sallaa en enää nähnyt muualla kuin koulussa. Ajan kuluessa sain sovittua asiat Sallan kanssa, mutta vapaa-ajalla emme edelleenkään nähneet. Ystävyytemme oli mennyttä. Minun ja Tommin ystävyys sen sijaan syveni.
Vietimme kaikki mahdolliset hetket yhdessä. Tässä vaiheessa minun ja Tommin ensi tapaamisesta oli kulunut hieman yli kaksi kuukautta. Halailimme ja olimme todella läheisiä, mutta edelleen vain ystäviä.

Sallalla ja Tommilla alkoi mennä huonosti, vielä huonommin kuin aiemmin. Salla oli mustasukkainen kaikista Tommin ystävistä, suuttui helposti ja löikin Tommia pari kertaa, ihan mustelmille asti.
Eron tullessa puheeksi Salla ei kuitenkaan halunnut erota. Hän uhkaili itsemurhalla, katoamisella ja ties millä. Heidän suhteensa jatkui, Tommi oli hajalla ja minä tuin häntä. Kuuntelin silloin kun hän tarvitsi kuuntelijaa ja lohdutin kun hän oli surullinen.
Tällöin puhuimme Tommin kanssa ensimmäistä kertaa meidän suhteestamme. Mietimme mitä meille tapahtuu jos he eroavat. Myönsin tunteeni Tommia kohtaan ja hän kertoi omaavansa samanlaisia tunteita. Tästä eteen päin kaikki eteni nopeasti. Olin poissa koulusta saadakseni viettää aikaa Tommin kanssa. Tein paljon uhrauksia, mutta en kadu niitä edelleenkään.
Puhuimme asioista avoimesti. Toki riitojakin tuli, sillä Tommin oli edelleen pakko laittaa Salla ensimmäiseksi, jotta meidän suhteemme pysyisi salassa, ja välillä oli vaikeaa hyväksyä se, että mitkään suunnitelmamme eivät meinanneet toteutua Sallan takia.
Tällöin kuitenkin huomasin, että kun olimme pari päivää erossa, oli jälleennäkeminen tuplasti ihanampi. Eräs ilta kun olin nukkunut pari yötä yksin ja vihdoin pääsin Tommin viereen, kaikki eteni siihen pisteeseen, että suutelin Tommia. Hän yllättyi, muttei epäröinnyt vastata suudelmaan. Sovimme kuitenkin, että housut pysyvät jalassa niin kauan kunnes hänen ja Sallan ero on selvä ja voimme liikkua avoimesti yhdessä. Tämä oli molemmille ihan ok.
Kauaa tämä sopimus ei kuitenkaan kestänyt. Oli päiviä, jolloin en nähnyt Tommia ollenkaan tai ehdimme nähdä vain ohi mennen, mutta oli myös niitä päiviä, milloin olimme koko päivän yhdessä. Olin täysin varma tunteistani ja niin oli Tommikin. Olimme puhuneet seksistä jo monta kertaa, molemmat halusivat sitä, mutta emme silti halunneet suunnitella mitään etukäteen. Pian meillä ollessamme asia kuitenkin johti toiseen ja päädyin harrastamaan seksiä Tommin kanssa.
Seuraavana aamuna puhuimme pitkään. Kumpaakaan ei kaduttanut ja halusimme jatkaa näin. Toki helpompaa olisi ollut, jos molemmat olisivat sinkkuja, mutta niin ei ole, ainakaan vielä.

Tällä hetkellä tapaamme salaa lähes päivittäin, yleensä vasta yöllä kun hän pääsee töistä.
Olen toki miettinyt, että kuinka kauan kestän tätä salailua, mutta tarkat pelisäännöt tekevät kaiken helpommaksi. Sovimme, että jos löydän jostain unelmieni miehen, pistämme pelin poikki ja kukaan ei saa ikinä tietää. Tottakai hetkittäin vihaan itseäni erittäin paljon tämän takia, mutta silti ajattelen, ettei minulla enää ole mitään hävittävää. Löysin miehen, jonka haluan ja joka haluaa minut, joten mikä minua estää? Ei mikään.

(Kuvat: weheartit.com)