Olen kai tulossa hulluksi. Tai sitten se on rakkautta, en tiedä. Olen ollut koko päivän tosi herkkis ja miettinyt kaikkia syvällisiä juttuja. Tässä taas joitain ajatuksiani.
Joka päivä silmäni aukeavat hieman lisää. Sinisilmäisyys katoaa, enkä näe asioita enää niin mustavalkoisena. Joka päivä otan uuden askeleen kohti aikuisuutta, lapsuus jää vain muistoksi. Joka päivä vastuu omasta itsestä ja pärjäämisestään kasvaa. Olen päivä päivältä vain vanhempi. Päivä päivältä menneisyyden virheet jäävät yhä kauemmas ja kauemmas. Mutta ne virheet eivät ikinä poistu ja hyvä niin. Ne ovat aina jossain siellä, syvällä muistissani. Ne muistuttavat minulle, että älä tee samoja virheitä enää uudelleen. Ja se on tärkeää.
Tänään, juuri nyt, tässä hetkessä, voin sanoa, että olen ylpeä itsestäni. Olen ylpeä viime aikoina tekemistäni valinnoista, olen ylpeä myös niistä virheistä, joita olen tehnyt. En silti sanoisi Tommia virheeksi, vaan opetukseksi. Hän tulee kulkemaan osana minua aina, ihan ikuisesti. Eikä se haittaa minua. Aika kultaa muistot, niinhän sitä sanotaan. Haluan unohtaa ne kaikki negatiiviset jutut ja muistella häntä hyvällä. En aio kuluttaa aikaani ja energiaani murehtimiseen. Lauri on parasta, mitä minulle on tapahtunut pitkään aikaan. Vaikka välillä epäröinkin, että kestääkö tämä, niin en halua murehtia siitä nyt. Minulla on kaikki hyvin nyt ja se riittää.
Tällä hetkellä olen paljon elävämpi, kuin alkuvuodesta olin. Olen päässyt takaisin jaloilleni, enkä edes horju enää paljon. Ympärilläni on ihmisiä, jotka näyttävät tietä ja tukevat minua heikoilla hetkillä. Olen tarpeeksi vahva tehdäkseni itse omat valintani. Osaan itse päättää, mikä on minulle hyväksi, enkä tee asioita miellyttääkseni muita. Vaikka itse sanonkin, olen kasvanut ihmisenä ihan huimasti! Ja se on kai suurimmaksi osaksi tämän koko Tommi -sotkun ansiota.
Puoli vuotta sitten olin täysin eri tilanteessa kuin nyt. Elin parisuhteessa, joka ei edes ollut parisuhde. Se oli yhden ihmisen hallitsema leikki. Luulin olevani itse se hallitsija, mutta en ollut. Minulla oli kaikki mahdollisuudet hallita koko leikkiä, mutta en ollut tarpeeksi vahva tekemään niin. Tommi hyppyytti minua juuri niin kuin halusi, eikä minulla ollut minkäänlaista valtaa. Hän päätti, milloin tapaamme, vai tapaammeko edes. Hän päätti, mitä teemme ja minne menemme. Hän hallitsi minua ihan täysin. Ja minä tein parhaani miellyttääkseni häntä. Hain hyväksyntää ja huomiota ja olin valmis tekemään mitä vain niiden eteen.
Olin leikkinukke. Olin kuninkaan narri. Olin huora kadunkulmassa, minihameessa pakkasella. Olin tie tyydytykseen. Olin vain objekti. Olin tyttöystävän korvike, varaventtiili.
Edellä olevissa lauseissa tärkein sana on olin. En ole nyt, en ole enää ikinä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti