En sitten nähnytkään Lauria tänään. Hänen piti tulla hakemaan minut meiltä, kunhan on ensin käynyt kaverillaan juomassa pari olutta, mutta hän ei ikinä tullut. Varmasti illan vietto venynyt pitkäksi...
Eiköhän hän huomenna soita ja ilmoittele itsestään, ehkä näemme sitten silloin. En jaksanut tänään alkaa soitella hänen peräänsä, kerran hän lupasi tulla, eikä tullut, niin antaa olla.
Tommin sen sijaan näin. Kävelin hänen työpaikkansa ohi, en edes mennyt sisään, mutta parikymmentä metriä käveltyäni kuulin Tommin äänen takaani.
"Ada, odota! Mulla on asiaa sulle!"
"Joko sä kerroit Sallalle?"
"En mä vielä. Halusin vaan kysyä, että miten sulla menee."
"Voit kysyä sitä sitten, kun oot kertonut Sallalle. Sitä ennen se ei kuulu sulle."
Sen jälkeen kävelin pois. Tommi jäi seisomaan kadulle ja tuijotti perääni. Hän hämmentyi todella ja juuri sitä minä halusinkin.
Ei hän kerro. Hän yrittää aikansa olla ystäväni salassa ja toteaa sitten, ettei se onnistu enää ja luovuttaa.
Ihan sama.
Ihan oikein teit, Tommi sai nähdä ettei voi ohjailla toisten elämää. Olet antanut hänelle selkeät ohjeet, pidä kiinni niistä!:) Anna samoin selkeät ohjeet Laurille, jos tämä jatkuu ja hän ei saavu sovittuina aikoina, älä hyväksy selityksiä. Mieti mitä teet, jos se jatkuu. Tee vain varasuunnitelma kaiken varalle.
VastaaPoistaPidä kiinni omista ohjeistas ja tee juuri niinkuin parhaaksi näet!:)
Näin aionkin tehdä :) Hallitsen itse omaa elämääni eikä kukaan muu! :)
VastaaPoista