Teksti ei kulje, ajatus tökkii ja väsyttää. Pitäisi lähteä kauppaan ja kirjastoon, mutta en vain jaksa nousta. Energia on jotenkin ihan nollassa, vaikka kaikki onkin kai ihan hyvin nyt. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan voin sanoa, etten ikävöi Tommia. Minua lähinnä vain ärsyttää se, etten ole vieläkään saanut yhteyttä häneen, enkä siten myöskään saanut selvitettyä asioita hänen kanssaan. Ennen kuitenkin aina ollessamme riidoissa ikävöin silti häntä, mutta nyt en. Ja se on vain ja ainoastaan hyvä asia.
Enköhän minä jossain vaiheessa saa kaiken selvitettyä hänen kanssaan, mutta sen aika ei ilmeisesti ole nyt. Laurista minulla ei ole mitään erityistä kerrottavaa, mutta kirjoitan nyt hänestäkin teille, kun ilmeisesti haluatte myös Laurista kuulla. Meillä on siis kaikki hyvin ja olemme myös viettäneet aikaa yhdessä jotenkin erityisen paljon viime aikoina.
Eipä muuta nyt tällä kerralla. Bläh, ajatus pätkii niin paljon, etten edes osaa lopettaa mitenkään järkevästi.
Olette ihania, palataan asiaan myöhemmin paremmilla voimilla!
Mä alan jo mennä sekaisin siitä, mitä sä yt vielä sen kanssa haluat selvittää. Etkö sä ole jo monta kertaa sille kertonut, että 1) et tykkää petetystä lupauksista ja niitä on ollut jo noin 100, eli uskosi koko jamppaan on täysin nollassa 2) olet huomannut että he näköjään vetävät täysin on-offina tuota juttuaan Sallan kanssa ja 3) sä haluat olla Laurin kanssa. Mitä asiaa sulla vielä on? Kun musta vaikuttaa, että sä vain joko haluat huutaa ja kettuilla sille (ja usko mua, mikäönmmäärä huutamsita ei auta pipiin. Vain aika erillään auttaa.) tai "pelastaa" sen kertomalla sille, mikä sun mielestä on sen ongelma. Ja jälkimmäinenkään ei yleensä toimi, koska ihmiset ei yleensä tajua ongelmiaan, ennen kuin ne itse alkaa kiinnostua niistä ja yleensäkään pitää niitä vakavina.
VastaaPoistaKun tuo ihme luuppi, missä näkeminen, petetyt lupaukset ja se että taas odotat ja odotat että saat sen kiinni ja voit selvittää asiat, vain JATKUU... ja henkkoht olen sitä mieltä, että voisit repäistä jo irti ilman dramaattisia jäähyväisiä. Eikös niitäkin ole jo ollut monet, sitä paitsi? Numeroiden poistamisia ym.? Olet vieläkin sen langoissa, koukussa. Moona
Joo, olet tavallaan oikeassa, Moona.
VastaaPoistaVaikka en todellakaan kiellä sitä, mitä kirjoitit, niin haluan silti sanoa, että olet myös osittain väärässä. Kuvitellaan, että jättäisin tämän nyt täysin tähän. Jossain vaiheessa Tommi alkaa ikävöidä. Ensimmäinen juttu, minkä hän tekisi, on soittelu. Hän soittaa, kymmeniä, miltei satoja kertoja. Kun hän tajuaa, etten aio vastata, hän alkaa laittamaan viestejä ihan solkenaan, kokoajan. Kun kyllästyn siihen ja estän hänen numeronsa hän jättää minut hetkeksi rauhaan.
Juuri kun minulla alkaa mennä hyvin ja olen unohtamassa häntä, hän tekee seuraavan siirtonsa. Hän ilmestyy koululle, ovelleni, tulee vastaan kaupassa yms. Hän ei jätä minua rauhaan. Ei, ennen kuin on itse täysin tyytyväinen lopputulokseen (eli toisin sanoen joko suuttuu minulle tai saa minut taivuteltua ystäväkseen).
Hänestä ei pääse eroon noin vain. Hän osaa olla hankala, kun sitä haluaa. Kun hän päättää ikävöidä minua, hän tosiaan tekee kaikkensa tapaamisemme eteen. Tiedän sen, koska niin on käynyt ennenkin. Hän on aiemminkin tullut koulun eteen odottamaan minua. Hän on soitellut ovisummeriani niin kauan, että minun oli pakko mennä alaovelle. Hän ei lopeta. Ei millään.
Haluan siis, että tulemme johonkin lopputulokseen tämän asian kanssa. En halua mennä vaikeimman kautta. En halua, että hän alkaa seurata minua tai aiheuttaa minulle ongelmia esim. Laurin kanssa. Haluan erota sovussa, niin se on helpompaa hänelle ja etenkin minulle.
Mutta joo, olet myös täysin oikeassa. Haluan huutaa ja kettuilla Tommille. Minulla on edelleen jokinlainen tarve kostaa. Tiedän, ettei niin pitäisi olla, mutta on silti. Ja haluan myös "pelastaa" Tommin. En edes tiedä miksi, koska hän ei tosiaan ansaitsisi sitä, mutta haluan silti.
Tiedän kyllä, että kierrämme vain ympyrää. Tämä ei lopu ikinä, ennen kuin jotain peruuttamatonta tapahtuu. Jäämme joko kiinni Sallalle tai jotain muuta. Olet ihan oikeassa, en vain osaa päästää irti. Mutta Tommi ei ainakaan tee sitä yhtään helpommaksi minulle.
Hanki lähestymiskielto :D teoriassahan on jo oikeasti ahdisteluksi luokiteltavaa häiriökäytöstä. No, ei vais, onneksi hän ei ole sillä tavalla "vaarallinen".
VastaaPoistaMut juu, kyllä mä tuota kirjoitellessanikin tiesin tuon... tai siis olen huomannut, että T on varsin sitkeä, jos yrität häntä vältellä. Hmm... no. SE sinun kai sitten pitää selvittää, että tuon täytyy loppua. On se ihan uskomatonta kyllä - mullakin on ollut, hm, vieteruåiukon lailla aina palaavia ihailijoita, mutta ei noin sitkeitä. Plus että kun en sitten ole ollut mitenkään vastaanottavainen, ystävällinen ehkä, mutta joko suoraan tai rivien välistä olen vihjaillut, että "Mitä sä mulle soitat".
Niin siis jos ei tyylistä tai asiayhteydestä voi olla varma, ylläoleva Moonan jäljiltä. Ja nyt ku jouduin tekeen toisen entryn, en voi kuin nauraa noille "huora"-jutuille, mitä ihmiset heittää. Eikö jengillä ole mitään muuta tekemistä, kuin roikkua ikiaikaisissa mielikuvissa huonoista naisista? Asiahan ei kenellekään kuulu, mut kyllä naisen saa ja pitää (!) nauttia nuoruudestaan ja seksistä. Mulla oli ollut kuusi seksikumppania ennen kuin täytin 20, ja kun olin 25, niitä taisi olla jo ollut yli 20. Nyt olen 32, ja olen hukassa laskujeni kanssa, mutta jossain viidenkymmenen hujakoilla se on. Ja en ole huora tai lutka, vaan vapaa, itsenäinen ja estoton nainen, rakastan elämää ja seksiä. Parisuhteessakin olen - nyt. Moniin vuosiin en ollut, siksihän sitä hauskaa tuli pidetyksikin ;) ja muistelen noita seikkailuja lämmöllä.
VastaaPoistaTunnistin kyllä sinut jo ensimmäisestä viestistäsi, vaikka nimeäsi et siihen laittanutkaan :)
VastaaPoistaJa joo, en voi kieltää, etteikö lähestymiskielto olisi käynyt mielessä, mutta en kuitenkaan halua lähteä siihen. Se olisi turhan radikaali ratkaisu näin pieneen ongelmaan.
Noista huora kommenteista vielä sen verran, että otan ne itsekin nyt ihan täysin huumorilla. Vaikka pystyisin kyseisen käyttäjän IP:stä pääsyn blogiini estämään, en silti tee niin. Jos joku tosiaan haluaa käyttää aikaansa ja energiaansa tuollaisiin kommentteihin, niin siitä vaan. Ymmärsin kyllä jo, että kommenttien perimmäinen tarkoitus on vain yrittää loukata, eivätkä ne siihen enää pysty.
En itse pysty käsittämään ihmisiä, jotka kevyin perustein haukkuvat toisia huoraksi. Huora on huora vain, jos hän oikeasti myy seksiä. Sellaiseen en itse ainakaan ole alkanut, enkä ajatellutkaan alkaa. Niin kuin sanoitkin, niin minäkin pidän itseäni oikeastaan vain vapaana ja estottomana, en milläänlailla huorana. En näe, että minulle koituisi mitään harmia näistä muutamasta kumppanista, joita minulla on ollut, vaan uskon, että aika kultaa muistot.
Jollain tavalla myös säälin niitä ihmisiä, jotka ovat niin kapeakatseisia, että lyövät heti kaltaisilleni ihmisille huoran leiman otsaan.
Kiitos taas kommenteistasi Moona! :)